väsyttää

surettaa ihmiset koulun käytävillä ja kaikkialla, yksin erillään katse pienessä ruudussaan

väsyttää ahtaat ihmiset, ottakaa laput pois silmiltänne, nähkää! 

vaikka mitä minä olen mitään sanomaan, olen taipuvainen ihan samaan tietämättömyyteen kääriytymiseen, on niin helppoa olla vähän tyhmä ja olla ajattelematta ja kelliä kuplassaan ja ennakkoluuloissaan  ja sammaleisissa asenteissaan ja vähätellä ja keksiä tekosyitä

ja kun sitä ei voi tuomitakaan, eihän sille itse mitään voi. tarvitaan jokin ihmeenkaltainen kosketus joka herättää ja avaa silmät

on vaan niin turhauttavaa olla yksin, nähdä kaikki tuotteiksi kavalasti muunnetut olennot, paketteihin käärityt, joulusuklaa josta "ei voi luopua", kuraattorin tietämättömyys mikä on vegaani, aina ne samat tuotteet ruokapöydässä ---

lauseita kuten "mutta linnut ja muut pikkueläimet, eikö päälle vaan! heh heh! isompia eläimiä on syytä vähän varoa" .. koska silloin saattaa tulla autoon isoja kolhuja!