joskus on hyvä maata lumisella tiellä pimeässä hiljaisuudessa kun ei ole kylmä
-
tapasin villitsijän. luulin että se oli taas yksi huolen vääristämä tantta, mutta ei. se toi hymyn vaikka aiemmin olin näkymätön sen karnevaaliriennan seassa. se kutsui minut erääseen tyttöryhmään. saa nähdä mitä se tuo tullessaan
-
ja kun avataan suu, esille purskahtaa sammaleen haju. ja taas palaan siihen ajatukseen, pöydälle jää vain lappu ja talo jää taakse
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet kaunis