näen usein unta että lentelen, leijun ilmassa joko itsekseni tai jonkun välineen avulla. tai sitten olen jossain kauppakeskuksen tapaisessa, kuten tuossa päiväunilla. kiinnostais kauheasti mitä varten.
mehuttomuus tuo surun taloon, ja pelkästään mehustaminen heittää sen ulos. tai sitten vain kuvittelen. ehkä olin vaan väsynyt huonosti nukutuista öistä
törmäsin ruokalassa pariin kippiin, istuin vahingossa viereen kun en huomannut. se oli vähän pelottavaa. vaihdetut vuorosanat oli "hei sinua ei oo näkyny ooks ollu lukiolla" ja "heihei". ja muuten katsottiin lävitse.
oon tosiaan toivoton porukassa, siis vielä toivottomampi kuin kahden kesken. useimmiten keskustelunaiheet heiluu jossain mun ulottumattomissa, - joko mulla ei ole sanottavaa asiasta tai sitten se ei kiinnosta minua, enkä ikinä koskaan milloinkaan voisi itse heittää keskustelunaihetta. ja vaikka sanoisin jotain niin se hukkuu.
olinki vähän pettynyt tai arvattavaa kai se oli ja totuin siihen samantien, kun siskot sanoi että joo siellä on ihan parasta väkeä ja saa kavereita ja kaikkea, eikä se pidä mun kohdalla paikkaansa sitten ollenkaan. en tiiä mikä kuva muilla sitten on, että oon kylmä vai ujo vai epäkiinnostava vai ruma vai kaikkea tuota, joka tapauksessa jätän ensimmäisen askeleen aina muille koska tunnen että olen alempana. tai sitten muutkaan ei osaa tehdä ensimmäistä askelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olet kaunis